FestiveFinds Suomi

The past week has been all about fighting off a stubborn flu, the kind that slows everything down and forces you to rest whether you want to or not. And when life quiets down, the mind tends to drift — mine certainly did. I found myself returning again and again to the same thought: a trip to Canada at the end of the year. A trip I want to take alone — not because I don’t love my family, but because sometimes it’s healthy to give yourself space to breathe and move at your own pace. I’ve realized that the planning itself is already part of the joy. Browsing maps, exploring different neighborhoods, searching for small cafés and local hidden gems… it all feels like a tiny adventure that begins long before any flight is booked. November is starting to look like the right month for this journey, and I’m hoping to secure my tickets within the next few weeks. I’m not a big museum person, though occasionally an exhibition might catch my interest. What I truly enjoy is walking — simply wanderin...

Viime viikko on mennyt flunssan kanssa taistellessa, ja kun arki hidastuu, mieli alkaa helposti vaeltaa tulevaan. Ehkä juuri siksi olen viime päivinä palannut yhä uudelleen samaan ajatukseen: loppuvuoden matka Kanadaan. Matka, jonka haluan tehdä yksin — ei siksi, etten rakastaisi perhettäni, vaan siksi, että joskus on hyvä antaa itselleen tilaa hengittää ja kulkea omassa tahdissa. Olen huomannut, että suunnittelu on jo itsessään osa matkan iloa. Karttojen selaaminen, alueiden tutkiminen, pienten kahviloiden ja paikallisten helmien etsiminen… kaikki se tuntuu pieneltä seikkailulta, joka alkaa jo ennen kuin olen edes varannut lentolippuja. Marraskuu on alkanut hahmottua matkakuukaudeksi, ja toivon, että pääsen varaamaan lennot jo seuraavan kuukauden aikana. En ole suuri museoissa kiertelijä, vaikka joskus jokin näyttely saattaa kiinnostaa. Minulle tärkeämpää on kävellä, katsella ympärilleni ja aistia paikallista elämää. Toronto vaikuttaa täydelliseltä kaupungilta juuri siihen: pienet kah...

I’ve been a little quieter here on the blog lately, mostly because my health has needed time and attention. I won’t go into details, but let’s just say my body reminded me of the importance of slowing down. Now that my strength is returning, it felt like the right moment to open this writing space again and say hello. Life, of course, hasn’t stopped during my absence. There have been school fundraising preparations, bake sale planning, upcoming celebrations, and the usual everyday whirlwind. At times it has felt like the old community spirit is fading a bit – the same familiar faces often carry most of the responsibility. Still, there have been those small, heartwarming moments when someone unexpectedly steps in or brings something homemade for the fundraiser. Those moments remind me why we do this. And because nothing brings people together quite like a good homemade treat, I wanted to share one of my go‑to recipes. This spiced cake has been with me for years. It’s wonderfully simple ...

Olen ollut hetken hiljaisempi täällä blogin puolella, sillä terveys on vaatinut oman aikansa ja huomioni. En mene yksityiskohtiin, mutta sanotaan niin, että keho muistutti pysähtymisen tärkeydestä. Nyt kun voimat ovat palaamassa, tuntui oikealta avata taas tämä kirjoitusalusta ja tulla moikkaamaan teitä. Tauon aikana elämä ei tietenkään ole pysähtynyt. On ollut myyjäisvalmisteluja, varainkeruuideoita, juhlasuunnittelua ja sitä tavallista arjen pyöritystä. On ollut myös hetkiä, jolloin on tuntunut, että talkoohenki on nykyään vähän hukassa – samat muutamat ihmiset kantavat usein suurimman vastuun. Silti on ollut myös niitä pieniä valonpilkahduksia, kun joku yllättäen tarttuu toimeen tai tuo mukanaan jotain itse tehtyä myyjäisiin. Ne hetket muistuttavat, miksi tätä tehdään. Ja koska mikään ei yhdistä ihmisiä niin kuin hyvä leivonnainen, ajattelin jakaa teille yhden oman luottoreseptini. Tämä maustekakku on kulkenut mukanani vuosia, ja se on juuri sopivan helppo kiireiseen arkeen – mutta ...